by itu

Oma valokuva
Finland
Rakkaudesta tehdä käsillä kaunista on - by itu - Avainlippu käsitöiden ajatuksen sydän ♥ tarkemmin kotisivuilla byitu.fi -Tervetuloa ♥ by itu -blogi on ikään kuin tuotteen päälipuoli ja itu itte-blogi samaisen tuotteen nurjapuoli, eli itun nurinat. Molemmissa yhteneväisiä julkaisuja mm. koirat, vangituthetket, runoni. Mutta itu itte-blogissa ne ovat aikajärjestyksessä kun taas by itu-blogissa julkaisu järjestyksessä.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Ei - ei se ei aukee - Itu riuhtoo... paniikki



Joo alkaa helpottaa. Tuo kuvan mokoma kun vetää tota lunta ku kauhakuormaaja napaansa, no ei siin mitään mut sit ku tuonkin kokosen jäppisen "tulostus" siis lorotus on pienempi laatokka. Niin sit hypätän pihalla vain pisulla useammin ettei noit tekojärvii sisälle syntyis, sisäsiisti kyl mut toi kylmä lumi. Mut yöt ja työt, silloin on pidempään. Tosin tos kuvas Absu mul töissä mukana, mut sen takii ku tää teiden kunnossa pito ei aina pysy kelissä mukana, niin en lähtenyt "maastoajoo" kokeilee vaan otin siis "nelivedon matkaan.. eli Absun.


No siis itse paniikkiin. Olin siis aatellut että käydään Absun kaa tos lähi eläintarvikekaupas katsoo sellainen kunokoppa ettei lunta tuu syötyy, joten kaivoin Pesosen lumenalta ja krapsin takaluukun reunan siten että saa luukun auki ja Absun boxiin. Näin ja matkaan noin 4 km. Parkkipaikalla menin avaamaan takakontii.... Ei - ei se auennu... päässä alko soimaan Maija Vilkumaan Ei... "ei ei se aukee, ei - ei se aukee...."

Tarkistus että kohta oli oikea ja kokeilin uudelleen... Ei - Maija vain jatkoi lauluaan... uudelleen... ja uudellen nyt tilanteesen jo Teletapitkin ryntäs... vaan ei... No enskisi siin sit veljelle soittaa... no ei - ei vastannu... autoon toviksi ja rauhottaumaan... uusi kokeilu...

Askelmerkit kohdilleen ja välilevyt selssä, amalgaamit ja muovipaikat suussa rytkyen ... uudelleen ja ei... Alba metalliboxissa jonne ei pääse kuin kontinluukun kautta jos ei sit sivuleikkurilla takapenkiltä leikkaa sirkussolmuasennossa kattoo boxista pois.... Pakkasta joo on...

Paniikki hiipii vaik järjen ääni totesi et tiedos on halli jonne viedä ja niin pois päin... istuin toviksi vielä autoon soitin huoltoon jossa Pesonen oli viimeksi käynyt ja kysyin et sattuisko olee jotain eri lukkoo tohon kontiin - johon en tän 12 vuoden yhteiselon aikana tullut törmätyksi... taas sama vastaus - ei.

Siinä tovi pähkäiltiin ja tultiin tulokseen et ekaks ajan kotiin ja föönaushomiin. Auto perä eellä töpselin suuntaan ja tulin kuitenkin kokeilleeksi kontin luukkua. Hei se auksei.. jee ja huh huh... ja peijooni lipesi ja meni kiinni... eikä auennut... liuta itsenä sätmistä kaikil kirosanoil ja kokeilin uudelleen... jee Alba on nyt turvallisesti sisällä ja kuonokopan hankintaa lykätty... tuossa heteks se alko tuntuu hyvinkin toisarvoselta.

Samoin huominen näytelmämatka, jota silmällä pitäen asensin pienemän boksin apparinpaikalle. Ei tarvi jännittää aukeeko vai eikä aukee....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti