Työni kyseisessä näyttelyssä ja seuraavalla esittelytekstillä.
Hei, olen ”itu itte” eli Ritva Heino, kotoisin Vantaan Seutulasta mutta nykyisin asun Sastamalan Mouhijärvellä. Saunahattuja oluen märkähuovuttanut yli 7 vuotta. Koulutustautani tulee rakennus ja taloushallinnon puolelta ja kädentaidotcäidin puolelta, eli olen ns. itte oppinut Artesaani. Yritykseni by itu täyttää 10 vuotta lokakuussa ja verkkokauppani kantaa nimeä saunahattukauppa.fi.
Tämä esillä oleva työ kuvastaa yhtä tapaani tehdä, eli ”asiasta toiseen”-tyyliä. Satu-saunahattu
Naistensaunavuoro Öinen havumetsä valmistui 23. maaliskuuta 2020. Värit houkuttelivat kuten
yleensäkin töissäni. Keväällä Pirittan kanssa jutellessa kuulin aiheesta, mutta tämä on jotain muuta
mitä silloin tuli mieleen.
Aiheeseen liittyvä mailin tultua juhannuksen jälkeen syntyi neula huovuttaen tämä 8-jalakinen ori.
Ori loikoili hyllyllä, ja noin kuukautta myöhemmin, kun hän oli valmistunut, syntyi ajatus yhdistää
nämä kaksi asiaa toisiinsa. Sillä tarinasta jäi mieltä askarruttamaan ”...jolla Odin ratsasti taivaan ja
maan välillä.” – lause. Tarinan fiilis ja sen synnyttämä värimaailma loksahtivat tässä kohdilleen. Näin
syntyi KOKE MUS.
Mutta kuinka tänne päädyin. No entuudestaan Piritan tunteneena ja Kehräämö Mustalamaan villoja käyttäneenä ja kesäkuussa 2019 Huopavestareille osallistuneena kuulin tästä jo aiemmin - sitten laukkasi paikalle pöpö nimeltä Korona ja siiris suunnitelmia.
Tilannteen tasaanutessa ja Koronan rauhoittuessa järjestäjät Piritta Mäkinen/Kehräämö Mustalammas ja Leineperin ruukki laittoivat pyörät pyörimään - tuli kutsu.
Kutsu kirje alkoi näin: Leineperi Feltart Biennale on huopainen taidebiennale. Leineperi Feltart Biennale kutsuu huovuttajat tulkitsemaan huovuttaen ja huovalla Sleipnirin, kahdeksanjalkaisen hevosen tarinan:
”Ammoisina aikoina, jääkauden jälkeen, iso virta, Kokemäenjoki, etsi uomaansa laskea mereen. Vesi virtasi vuolaana ja voimakkaana läpi ravinteikkaan maan – maan, josta meri pakeni ja paljastuva maa antoi parastaan rehevänä ja ravinteikkaana.
Tähän aikaan meriä kulkivat myös viikingit, nuo pohjoisen perän pelottomat, rohkeat ja osaavat miehet. He osuivat matkallaan kohtaan, jossa iso virta jakautui kahdeksalla lasku-uomallaan mereen. Kohta toi heidän mieleensä SLEIPNIRin, tuon pohjoisen jumaltaruston pääjumala Odinin kahdeksanjalkaisen, voimakkaan ja nopean hevosen, jolla Odin ratsasti taivaan ja maan välillä. Viikingit nimesivät paikan SLEIPNIRiksi.
Vuosituhansien saatossa kävijät ja kieli muuttuivat. Lopulta nimi muotoutui aloilleen jääneiden suomalaisten suussa Leineperiksi.”
Tuon mini mini version olin kuullut jo puhelimessa aiemmin eli musta ori jolla kahdeksan jalkaa... no tuo työ nyt iei ollut se mikä silloin tuli mieleen. Kuten tuolla alussa - on se kuinkia tämä syntyi - ja täytyy myöntää että tosiaan tää on tuosahatanut, ilman ajatusta "osallistun taidenäyttlyyn".
Eilen 07.08.2020 oli avajaisest Ulvilassa Leineperin ruukilla, jonne osallistuin - no vähän että voisin tulla, kun saisin samalla tilaamani villat. No "edustusasu" kyl oli mietitty, mutta tämä osui muiden juttujen myötä juuri tähän. Eli sekin vähän sattuman mukanaan tuomaa.
Tarjoulusta sen verran että nam ja tämä kuohuvan - korvike ei ole hyvä sana ollenkaan sillä oli kyllä mainio tuttavuus mustaherukanlehdistä valmistettu juoma.
Ja kun juominkeihin päästiin niin...
Tervetulotarjoilun ja itse avajaisten välillä ehdin hivenen kuuntelemaan Sahdin valmistuksesta ja siitä miten ihmeessä tuo vihta aiheeseen liittyy - liittyy. Käykääpä paikan päällä kuuntelemassa jos ette jo tiedä.
Avajaisissa sitten me läsnä oleet taitelilat kerroimme lyhyesti omista töistämmä - kahdesti. Siis tää tuli puun takaa, ja kuulosti hassulta että "taiteilijaksi" itseäni kutsuttiin.
Tuo kuva tän tekstin yllä on: Sleipnir, Lokinpoika nimeltään ja sen toteuttanut Enni-Maija Ahovaara. Kookkain ja näyttävin ja aiheenseen pohjautuva työ.
Taidehan on aika laaja käsite, ja sinänsä oli hienoa, että itse aihetta ei oltu aivan kirjaimellisen tarkasti noudatettu. Mukana oli ripaus muutakin. Tosin alkuun tuli tyrmistys, että "nyt on läheny laukalle tarinasta". Eli jälkikäteen totesin että olis löytynyt valmista - vaikka alpakanvillaista huovuttamani Susaanna-huopahattu - villalaji joka nyt siis loisti näyttelystä poissaololtaan - mutta itsehän ei siis juuri ajatusta kysymyksistä puhumattakaan esittänyt, eli os jatkoa tulee niin sitten vähän laajemmalla luovuudella.... ehkä.
Meillä näytteilleasettajille oli varattu lounas Savi pakarissa samaisella alueelle. Joo nam nam.
Mikäs sitä syödessä tällaisessa miljöössä
Näitä siis uuneja oli neljä vierekäin.
Ruokailun jälkeen oli tilaamieni villojen noutohetki, ja samalla mietittiin Pirittan kanssa Huopafestareiden sijaintiani ja kuinka se juttu sit toteutetaan.
Ensin käytiin kurkkaamassa Olympiavoittaja Kaarlo Kangasnimen kotitalo (1968 painonnoston kulta - Meksiko) - ihastuttava pieni koti, mutta lähdettiin talleille joka osottauti sopivammaksi Huopavestareita ajatellen.
Koska osa myyntimökeistä oli auki päätin "pika kiertää" mökit.. no pika ja pika... alla olevat kuvat mökistä jossa ei ketään ollut ja kuvien otto verran siellävierähti, eli muualla sitten vähän pidempään. Kokonaisuutena taisi mennä ehkä tunti pidempään, eli sorry Absu, joka kiltisit kotona oli odottanut.
Tuossa höpötin jälleen kerran saunaan sopivista materiaaleista - arvostatko omaa saunahetkeäsi ❤ tai ehkä tuliaisen saajaa siten, että miettisit hetken sitä materiaalia?
Kun nuo aidot saunaan sopivat ovat sellaisia, että ennemmin niihin kyllästyy 🙈 kuin ne menettävät toimivuutensa oikein käytettynä ja hoidettuna. Tarviikohan sitä sit sanoa kuin siinä luontokiittää kun esim. puhdistamiseen ei tarvi sähköä tai vettä.
Vaikka tarjontaa on saunahatuista ja "saunahtuista" niin mikään mainosmielikuva tai brädäys ei poista sitä tosiasiaa, että löyly 🔥 on se joka "erottelee jyvät akanoista". ✅
#avainlippu #kotonakotimaista #ajatuksellatehty #sinivalkoinenkädenjälki #saunatyyny #byitu #saunahattu #saunahattusaarnaaja 🌿👒 #ituitte #oletkomiettinyt #tuliainen #sauna